Bracco Italiano Suomessa       Pääsivulle

Ensimmäiset bracco-rekisteröinnit ovat Suomessa vuodelta 1992, jolloin kennelliiton rekisterissä oli 2 braccoa. Vuoden 2009 syksyyn mennessä pentuja oli rekisteröity vuosina 1999 – 2009 yhteensä 209 ja tuonteja on ollut vuosina 2004–2009 yhteensä 9 yksilöä. Vuonna 2009 rekisteröintejä oli 12. Tällä hetkellä Suomen Kennelliiton rekisterissä on 226 bracco italianoa.

Suomessa olevista bracoista vain pieni osa on rodunomaisessa käytössä eli metsästyskoirina. Virallisissa metsästyskokeissa on Suomessa käynyt 27 braccoa ja hyväksyttävän tuloksen on saanut viisi braccoa. Koekäyntejä on vuosina 2000–2009 ollut yhteensä 59 ja vuonna 2009 oli KAER-koe käyntejä 10.

Suomen muotovalion arvon on saavuttanut tähän mennessä kaksi braccoa, edesmennyt Jade Derivato dei Sanchi ja Heinäaron Giuseppe Verdi. Tuloksen AVO3 ovat v:n 2009 loppuun mennessä saavuttaneet koirat: Kastanjalaakson Casimiro, Heinäaron Presto di Musica ja Heinäaron Cara di Mamma.

Vuosi 2010 on alkanut rodun metsästyskoetulosten kannalta positiivisesti. Helmikuun 6. ja 7. järjestetyissä kokeissa saatiin kolme tulosta: Heinäaron Alfa Romeo ja Heinäaron Adagio di Musica saavuttivat tuloksen AVO2, ja Gunstrux Veni Vidi Vici sai tuloksen AVO3.

Kun metsästävien braccoharrastajien joukko laajenee, yhä useammat vievät koiransa myös kokeisiin. Näin osoitetaan, että bracco italiano on oivallinen metsästyskoira ja pärjää myös kokeissa, jotka järjestetään saksanseisojille optimoiduilla säännöillä.

Joistakin maista voi muotovalion tittelin käydä hakemassa ilman metsästyskokeita, mutta Suomessa kolmen sertin lisäksi tulee koiralla olla kokeista vähintään kaksi AVO2 palkintoa tai yksi AVO1 palkinto.

Bracco voi olla kelpo metsästyskumppani myös ilman koetuloksia. Kasvattajien tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että siitokseen ei käytetä sukupolvesta toiseen koiria, joiden riistaviettiä ei ole koskaan testattu. Siihen ei aina tarvita virallisia KAER-kokeita. Kun bracolle annetaan riittävästi tilaisuuksia riistakosketuksiin, se alkaa järjestelmällisesti etsiä ja seistä riistaa ilman eri opettamista, kokemuksen ja yrityksen ja erehdyksen kautta. Nämä taidot tulisi säilyttää perimässä.

Näyttelymenestys on yleensä ollut hyvä, mikä kertoo siitä, että näiden metsästyskoirien rakenne on kunnossa.

Bracot kuuluvat PEVISA-ohjelmaan, joka edellyttää lonkkakuvausta pentueen vanhemmilta. Vuosina 2000–2009 Suomessa on lonkkakuvattu 66 braccoa, joiden luokitukset ovat seuraavat, A = 41, B = 14, C = 10, D = 1 ja E = 0 koiraa. Syntyneistä koirista on lonkkakuvaustulos 34 prosentilla.

Kyynärnivelen kuvaus on tehty 51 koiralle ja saatu seuraavat luokitukset: 0 = 42, 1 = 8, 2 = 1 ja 3 = 0 koiraa.

Kuvausprosentti 26.

(Lähde: Suomen Kennelliiton ja Saksanseisoja Kerhon tietokannat tammikuu 2010) 

Bracoilla on esiintynyt myös muutamissa yksilöissä munuaisten rappeumatautia (prog. nefropatia) ja selkärangan silloittumista eli spondyloosia.

Lyhytkarvaisten koirien vaivaa, furunkuloosia esiintyy myös bracoilla Suomessa.

Yleensä bracot eivät ole sen sairaampia tai terveempiä kuin muutkaan rodut. Tautejahan on myös luonnonvaraisilla eläimillä kuten valailla spondyloosia.

Spondyloosin yleisyyden toteaminen edellyttää, että kaikki rodun edustajat on kuvattu, sillä koira voi elää myös koko ikänsä täysin oireettomana spondyloosista huolimatta.

Sivun alkuun Pääsivulle